Jokainen meistä tarvitsee tukea ajoittain. Se on myös tapa varmistaa oman työnsä laatu.
Valmentajan työ on vaativaa, joskus stressaavaa hankalalla tavalla. Valmentaja on avainasemassa suhteessa valmennettaviin - yksilöihin tai joukkueeseen. Mitä paremmin valmentaja itse voi, sitä varmemmin hän kykenee tuottamaan laadukkaita valmentamisen palveluita urheilijoille.
Välillä unohtuu, että valmentajakin on ihminen. Odotukset voivat olla epärealistisia suhteessa siihen, miten valmentaja voi aikaansa käyttää urheilijoille.
Monet ammattivalmentajat ovat jo osanneet hyödyntää coachauksen mahdollisuuden. Valmentajan valmentaminen on myös tehokasta vaikuttamista. Ammattivalmentajia ei kuitenkaan ole riittävästi, joten muut valmentajat tekevät työnsä usein opiskelunsa tai työnsä ohessa. Heidän mahdollisuutensa käyttää tällaista tukea ovat minimaaliset suomalaisessa urheilujärjestelmässä.
Ammattilaiselta saatu työnohjaus tai coaching takaa ehkä parhaiten kaikkien osapuolien hyvinvoinnin. Tarjoan rautaisen työnohjauskokemuksen nyt myös valmennuksesta vastaavien henkilöiden käyttöön.
Miten vaikutat valmennettavaan?
Kun valmennus nähdään pitkänä vaikuttamisprosessina eikä yksittäisten treenien vetämisenä niin ollaan jo pitkällä. Useimmiten ääneen lausuttu tavoite on parhaan tuloksellisen tavoitteen saavuttaminen. Miten siihen oikeasti pyritään?
Yksilöurheilussa on helpompi ajatella, että jokainen on yksilö, jota kannattaa valmentaa hänen erityisyytensä huomioon ottaen. Joukkueurheilussa tämä tosiasia joskus unohtuu. Lihaksien ja hapenottokyvyn treenaaminen tai pelitaitojen opettaminen on tuttua, mutta miten autat urheilijaa kasvamaan henkisesti, käsittelemään pettymyksiä, optimoimaan ajattelu ja elintavat, käsittelemään mahdollisia traumaattisia elämänkokemuksia (jotka estävät parhaan suorituksen). Miten huomioit eri iässä olevien kyvyt ja taidot? Miten ryhmädynamiikka vaikuttaa kokonaisuuteen? jne. jne.
Ehkä keskeisimpänä alueena on tunnistaa urheilijan perusmotiivit hänen tekemiseensä, jotta pystyt valmentamaan häntä parhaalla mahdollisella tavalla.
Joukko urheilijoita vai joukkue?
Miten hyvin hallitset sen prosessin, jossa luodaan yhtenäinen joukkue isolla J:llä ? Joskus se tuntuu syntyvän kuin itsestään, ilman ponnisteluja, mutta toisen kerran ollaan tilanteessa, jossa joku ei vaan toimi. Psykologia tai tässä tapauksessa urheilupsykologia antaa valmentamiseen tutkittua tietoa siitä, miten eri ryhmäilmiöt vaikuttavat joukkueen muodostumiseen.
Valmentaja on merkittävä osa tuota ilmiötä ja jokaisen valmentajan tulisikin nähdä itsensä yhtenä systeemin osasena, joka omilla ratkaisuillaan vaikuttaa merkittävästi siihen syntyykö se joukkue vai ollaanko tekemisissä jonkun muun ryhmän kanssa.